Sysiluodon hevostila

etusivu || hevoset || kasvatus || esittely

Vähäpellon Vionella

virtuaalihevonen
Perustiedot

Rotu: suomenhevonen, tamma
Syntymäaika: 27.09.2016 (2-vuotias)
Väri & säkä: rautias, 147 cm

Kasvattaja: Vähäpelto
Omistaja: Narie / VRL-08808
Reknro: VH16-018-2308

Ominaisuuspisteet

Kilpailee lajeissa: KRJ, ERJ, KERJ & VVJ
Koulutustaso Va B, 110cm, CIC1, Vaativa

KRJ tasolla   6  /   5
ERJ tasolla   6  /   6
KERJ tasolla   3  /   5
VVJ tasolla   6  /   5

kuvat © ei halua nimeään mainittavan

Vionella on hyvin ihmisrakas, mutta samalla arka ja hiukan ujokin tamma. Kaunis rautias tarvitsee rinnalleen päättäväisen, mutta rauhallisen ja hellän ihmisen, johon voi luottaa. Tamma tulee hyvin harvoin juttuun uusien tuttavuuksien kanssa, vaan tarvitsee aikaa ja paljon kärsivällisyyttä. Kunhan tamman oppii tuntemaan, saa rinnalleen mitä upeimman hevoskaverin! Hoitaessa Vionella on uusien tuttavuuksien kanssa hiukan varautunut. Se on herkkähipiäinen, ja kutiaa melko herkästi, joten se saattaa kiemurrella oikein kunnolla. Tamma olisi hyvä sitoa kiinni hoitohetken ajaksi. Tutumpien kanssa Vionella on hyvinkin sosiaalinen ja hupsu, vaikka edelleenkin herkähkö – se ei juuri siedä äkkinäisiä liikkeitä, vaan hermostuu niistä helposti.

Se osaa kuitenkin nauttiakin harjaamisesta, kunhan hoitaja osaa käyttäytyä rauhallisesti. Kavioita puhdistaessa Vionella seisoskelee yleensä rennosti paikoillaan, ja nostaa kavionsa oikein nätisti. Sillä ei ole tapana kiskoa kavioitaan, joten putsaus onnistuu yleensä helposti. Satuloiminen ei kuulu Vionellan top 5- listalle, vaikka se harvemmin kiukutteleekaan sen kummemin, mitä nyt välillä vähän uhittelee. Pullistelua tai muitakaan ikävämpiä käytösmalleja tamma ei ole oppinut, melko simppeli tapaus siis. Suitsimisesta Vionella ei todellakaan pidä – itse kuolaimet tamma kyllä ottaa suhuunsa ilman sen suurempia problemoja, mutta kun pitäisi vetää niskahihna korvien yli – siinä vaiheessa ongelmat sitten alkavatkin. Korvat ovat Vionellalle herkkä paikka, ja niiden koskemisesta se ei pidä ollenkaan. Se saattaa heitellä päätään melko rajustikin, mutta päättäväisellä käsitellyllä sekin onnistuu. Taluttaessa Vionella kävelee melko kiltisti taluttajansa vieressä, vaikka vauhti onkin melko reippaanpuoleista. Uusissa paikoissa tamma saattaa olla hiukan arempi, ja kaipaa yleensä paljon tukea. Muiden hevosten kanssa Vionella tulee toimeen hyvin hevoskohtaisesti – se ei todellakaan ole se päällikkö, ja melko ujohan se on edelleen. Eläinlääkäriä ja kengittäjää Vionella hiukan kammoaa, mutta kyllä se käyttäytyä osaa.


Sukutaulu

i. Raitaviikari
KTK-II, YLA1, KEV-II, SV-II
ii. Marunan Jedi

iii. Kauri

iie. Marunan Sipuliina

ie. Roihukeron Aronia

iei. Roihukeron Pajuritari

iee. Hestian Tuike

e. Mettäneito
KERJ-II, ERJ-I, VVJ-I, YLA2
ei. Mehtäläinen

eii. Mettänpeikko

eie. Hippunen

ee. Tuulineito

eei. Tuulen Tuiske

eee. Suvineito

Sukuselvitys isän puoli

Isänisä Marunan Jedi on yleispainoitteinen suomenhevosori, joka on kilpaillut kansallisella tasolla niin koulu-, este-, kuin kenttäratsastuksessa. Pienestä 151cm koostaan huolimatta ori on kaunis näky niin koulu- kuin esteradallakin; se kantaa itsensä ryhdikkäänä, jonka lisäksi sillä on ilmava ja joustava ravi, sekä hyvin vahva, kolmitahtinen laukka. Marunan Jedi on rakenteeltaan melko sporttinen, joskin sillä on vahva, alhaalta liittynyt kaula. Se on kantakirjattu I-palkinnolla suomenhevosten ratsukantakirjaan, jonka jälkeen oria on käytetty melko paljon suomenhevosten jalostukseen. Sen tiedetään periyttävän jälkeläisilleen vahvoja, tahdikkaita askellajeja jonka lisäksi jälkeläisten omistajat totevat lähes yhteen kuoroon, että varsat ovat mukavia ja rehtejä käsitellä.

Isänisäisä Kauri oli aikansa legenda, jonka tietää lähes jokainen suomenhevosista kiinnostunut ihminen. Ori kilpaili upealla menestyksellä kansallisella tasolla koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa, joista varsinaiseksi leipälajiksi muodostui kenttäratsastus. Rohkea ja monipuolinen ori oli omiaan ratsastuksen kuninkuuslajissa ja se näkyy myös kenttäratsastusmestaruusten tuloksissa sillä Kaurilla on peräti kuusi mitalia, joista neljä on peräkkäisinä vuosina saadut kultamitalit! Kimo ori kantakirjattiin vain 5-vuotiaana KTK-II palkinnolle ratsukantakirjaan, mutta orin omistajan halusta oria ei käytetty kilpailuvuosina jalostuskäyttöön. Kauri oli tarjolla tammoille vain kahtena peräkkäisenä vuotena, josta tuloksena on yhteensä 23 varsaa. Jälkeläisten tiedetään olevan potentiaalisia kenttähevosia, jotka ovat luonteeltaan rehtejä ja rakenteeltaan hyvin kestäviä ja usein melko virtaviivaisia.

Isänisänemä Marunan Sipuliina on kasvattajansa Liisa Marunan oikea silmäterä. Kimo, pienhevoskokoinen suomenhevostamma viettää parhaillaan eläkevuosiaan Marunan Tilalla varsoja kurissa pitäen. Luonteeltaan melko ponimainen, kiltti mutta itsepäinen tamma oli aikoinaan harrasteratsastajan käyttöhevosena ja sillä harrastettiin monipuolisesti ratsastuksen kaikissa lajeissa, jonka lisäksi tammalla ajettiin vaihtelun vuoksi silloin tällöin. Valitettavasti tamman aktiivinen valmentautuminen jouduttiin lopettamaan kinnerpattivaivojen vuoksi ja se siirtyi hiljalleen toimittamaan kokonaan siitoshevosen virkaa. Marunan Sipuliinalla on jälkeläisiä yhteensä viisi, joita yhdistää pieni koko ja kaunis, melko tumma kimo väritys.

Isänemä Roihukeron Aronian on kasvattanut Roihukeron Ratsastuskoulu, joten on melko itsestään selvää, että tamman oli tarkoitus jäädä ratsastuskoululle opetushevoseksi. Nuorten hevosten laatuarvostelutilaisuuksissa upeasti pärjännyt tamma kuitenkin herätti suomenhevosihmisissä mielenkiintoa, ja ratsukoulutuksen päätteeksi se myytiin ihmiselle, joka oli kiinnostunut viemään tammaa kilparatsastuksen saralla eteenpäin. Roihun Aroniaa kuvaillaan nykyajan kilpahevoseksi, sillä tammalla on hyvä, kilpaurheiluun sopiva luonne sekä valmentautumisen vaativuuden kestävä rakenne sekä liikkumistapa. Se kilpailee pääsääntöisesti este- ja kenttäratsastuksessa kansallisella tasolla ja se on saavuttanut useita voittoja ja sijoituksia. Tammalla on tällä hetkellä yksi jälkeläinen, mutta omistajat ovat todenneet että kilpailu-uran päätteeksi siitä halutaan ehdottomasti jatkoa.

Isänemänisä Roihukeron Pajuritari on Roihukeron Ratsastuskoulun ensimmäinen suomenhevoskasvatti. Rautias, melko kookas rakenteinen ori oli luonteeltaan ystävällinen ja lempeä, ja sen selkään saattoi istuttaa lähes kenet tahansa. Aktiivivuosinaan ori kilpaili alue- ja kansallisella tasolla kenttäratsastuksessa, jossa se pärjäsi aina mestaruustasolla asti saavuttaen muutaman hopeamitalin. Eläkevuosinaan tasainen ja rauhallinen Pajuritari nosti ratsastuskoulun intensiiviryhmästä vielä muutaman tytön aluetasolle kenttäratsastuksessa, jonka jälkeen se jäi tallityöntekijöiden maastoiluhevoseksi. Pajuritari kantakirjattiin II-palkinnolla ratsusuunnalle, mutta sitä ei käytetty juurikaan jalostukseen, sillä ratsastuskoululla ei ollut tarvittavia resursseja viedä oria oriasemalle pukille eikä useat tamman omistajat arvanneet viedä tammaa luomuna astutettavaksi.

Isänemänemä Hestian Tuike on Roihukeron Ratsastuskoulun opetushevonen, joka nyttemmin on jäänyt jo eläkkeelle ja toimittaa lähinnä maastoratsastuksien perähevosen virkaa. Rauhallista ja tasaista Tuikkua yritettiin nuorempana isänsä tavoin raviradoille, mutta laukkaherkkää tammaa ei koskaan saatu opetuslähdöstä hyväksytysti läpi. Sattumien summien kautta tamma päätyi ensin Roihukeron tallityöntekijälle yksityishevoseksi, mutta pian tammaa käytettiin yhä enemmän ja enemmän ratsastuskoulun tunneilla omistajan kiireiden vuoksi ja sittemmin tamma siirtyi kokonaan ratsastuskoulun omistukseen. Tuikku oli aktiivivuosinaan suosittu tuntihevonen sen rauhallisen ja ystävällisen luonteen, mutta myös tasaisten liikkeiden vuoksi. Tänäpäivänä 20-vuotias Tuikku on suosittu hieman arempien tätiratsastajien keskuudessa, sillä varmajalkainen tamma kiikuttaa ratsastajansa turvallisesti kotiin jokaiselta maastolenkiltä.

Sukuselvitys emän puoli

ei. Mehtäläinen on hyvät laatutyypit sekä hyvänpuoleisen orileiman omaava kansallisen tason kilpahevonen, joka on kilpaillut menestyksekkäästi ratsastuksen kaikissa osa-alueissa. Rautias, 154cm korkea ori on kantakirjattu III-palkinnolle arviolla "syvä, pyöreä runko, kevyehkö kaula. Jalka-asennot aavistuksen puutteelliset; etujalat ovat hieman vasikkapolviset ja etusääret ovat supistuneet, käyrähkö kinner, hyvät kaviot." Luonteeltaan herkäksi, eteenpäinpyrkiväksi ja erittäin yhteistyöhaluiseksi kuvailtu ori on tasainen ryhdikkäiden kouluratojen suorittaja, mutta sen todellinen kapasiteetti ja kyky tulee esiin rata- ja maastoesteradoilla. Rehellisellä ja rohkealla orilla on hyvä tekniikka sekä ratsastettavuus estelle, ja se on hurmannut estekilpailuiden yleisöä useasti nopeilla "kaikki tai ei mitään" uusintaradoillaan. Oria on käytetty melko paljon suomenhevosten jalostukseen, sillä Mehtäläisen tiedetään periyttävän jälkeläisilleen rohkeaa luonnetta sekä hyvää hyppytekniikkaa.

eii. Mettänpeikko on tunnettu kenttähevonen, joka on kilpaillut hyvin tuloksin kansallisella tasolla jopa yhden tähden kenttäkilpailuita. Fysiikaltaan kestävä; sopusuhtaisen rungon sekä hyvät jalka-asennot omaava hevonen liikkuu melko energisesti, ja se kantaa itseään mielellään ryhdikkäänä niin sanotusti oikein päin. Hyvän hyppytekniikan sekä vahvan ponnistuksen omaava ori on luonteeltaan ystävällinen, nöyrä ja äärettömän yhteistyöhaluinen. Rautiasta, 154cm korkeaa kantakirja II-palkittua oria on käytetty melko paljon suomenhevosten jalostukseen. Ennen vihreille niityille siirtymistä Mettänpeikko jätti jälkeensä varsoja, joista suurin osa on päätynyt alue- tai kansallisen tason este- ja kenttäradoille.

eie. Hippunen on rautias, 154cm korkea suomenhevostamma joka oli eläessään aina se tallin kiukkupyllyisin tamma. Hapanta naamaa näyttävä tamma oli kuitenkin nöyrä ja kapasiteetikas ratsu, joka on palkittu muun muassa 3-vuotiaana parhaana askellajihevosena suomenhevosten laatuarvostelutilaisuudessa ja joka sijoittui 6-vuotiaana koulupuolen kasvattajakilpailussa ensimmäiselle sijalle. Kasvattajakilpailun jälkeen lennokkain liikkein liikkuva tamma myytiin ratsastuksenopettajaopiskelijalle, joka kilpaili tamman kanssa Helppo A ja Vaativa B tason luokissa. Hippunen varsoi elinkaarensa aikana kaksi varsaa, ori Mehtäläisen joka on toiminut kolmen alalajin osaajana sekä tamman Timanttihiippa joka on näyttänyt ikäluokkakilpailuissa suuria lahjoja emänsä tavoin kouluratsastuksen puolelle.

ee. Tuulineito on ruunikko, 152cm korkea suomenhevostamma. Kaikki käy-tyypin omaava tamma on sopinut elinkaarensa aikana monenlaiselle harrastajalle, ja se on tarjonnut monta elämystä hevosharrastajille sekä ratsuna että valjakkohevosena. Sopusuhtaisen rungon, vahvan ylälinjan ja melko hyvät jalka-asennot omaava tamma on luonteeltaan nöyrä ja rehti hevonen, joka suhtautuu kaikkeen suurella järjellä. Aluetasolla kilpaillut tamma on ollut enimmäkseen siellä tuloslistojen puolivälissä, mutta rauhallinen ja tasainen suorittaja on kerännyt myös muutamia sijoituksia ja voittoja jokaisesta lajista. 4-vuotiaana kerran varsonut tamma viettää tänään leppoisaa harrastehevosen elämää Itä-Suomessa, sillä tamma ei enää useammastakaan yrityksestä huolimatta ole tiinehtynyt uudelleen.

eei. Tuulen Tuiske on kantakirja II-palkinnolla palkittu suomenhevosori, joka edustaa sukunsa ensimmäistä ratsuhevosta. Keskinkertaisista ravihevosista polveutunut ori omaa vahvan suorittajaluonteen sekä hyvät, tahdikkaat ja melko lennokkaat liikkeet. Vahvan, kolmitahtisen laukan omaava rautias ori on tehnyt menestyksekkään uran ratsuna sekä koulu-, este- että kenttähevosena, jonka lisäksi orilla on kilpailtu muutamia startteja valjakkoajon saralla. Rakenteeltaan melko vähän jalostukseen käytetty ori oli tyydyttävä. Sillä oli hyvät tyypit, se oli ryhdikäs sekä sen runko oli lyhyt ja vankanlainen. Orilla oli lyhyt kaula, kuivanlaiset melko hyväasentoiset jalat. Tuulen Tuiske lähti vihreämmille niityille 23-vuotiaana muun muassa neljä uomenhevosten mestaruusmitalia saavuttaen.

eee. Suvineito on ruunikko, 151cm korkea pyöreärunkoinen tamma jonka omisti koko elinkaaren kasvattajansa Oiva Kyllönen. Melko temperamenttiseksi tammaksi kuvailtu Suvineito ei toiminut koskaan sen kummoisempana ratsuna, sillä tamma oli melko haastava ratsuttaa niin sanotusti tasaiseksi ja monelle ratsastajalle sopivaksi hevoseksi. Maasta työskennellessä tamma oli kuitenkin ihan ookoo, joten useita I ja I+ palkintoja suomenhevosten valtakunnallisista näyttelyistä niittänyttä tammaa ratsastettiin sen verran, että se saatiin esitettyä ratsukantakirjassa. I-palkinnolle kantakirjattu tamma toimi elämänsä siitoshevosena, ja se sai kaiken kaikkiaan 7 kaunista, kapasiteetikasta varsaa. Suvineito lopetettiin vanhuuden tuomiin ongelmiin 22-vuotiaana.

sukuselvityksen © kasvattaja (VP), kiitos! <3


Jälkeläiset

Vionella on tarjolla suomenhevos-jalostukseen rajoitetusti,
Tiedustelut jalostuskäytöstä sähköpostiin.

♥ tamma varsuli (i. tamma) syntynyt 00.00.2016
♥ ori varsuli (i. tamma) syntynyt 00.00.2016

Näyttelytulokset

Vionellan kanssa kierretään sekä Näyttelyjaoksen alaisia näyttelyitä sekä Virtuaalisia Show-näyttelyitä.



© Sysiluodon hevostila
ulkoasu © Narie     ||       koristekuva © luvat on     ||       taustakuva © Tatiana B
VIRTUAALITALLI